Japanissa on kuuluisa uudenvuodenperinne vierailla seitsemän onnenjumalan luona, jotta vuosi alkaisi onnekkaasti. Jokaisen tammikuun ensimmäisenä viikonloppuna perheet vierailevat temppeleissä ja pyhäköissä rukoilemassa näitä jumalia ja keräämässä heidän sinettejään: tätä kutsutaan Shichifukujin-pyhiinvaellukseksi.
Japanilaisessa mytologiassa kerrotaan, että nämä jumaluudet matkustivat aarrelaivalla jakaakseen lahjoja niille, jotka olivat käyttäytyneet hyvin.
Tutustu tähän japanilaiseen legendaan ja kutsu onni kotiisi!
📖 Shichifukujin-legenda
Joka vuosi 31. joulukuuta seitsemän onnenjumalaa matkustaa Takarabunella, aarrelaivalla, tuodakseen vaurautta niille, jotka ovat olleet viisaita. Ebisu, Daikokuten, Benzaiten, Bishamonten, Fukurokuju, Hotei ja Jurojin… Jokainen heistä on tunnistettavissa ulkonäöstään, esineistään tai symbolisista eläimistään.
Japanilaisen uudenvuoden yönä vanhemmat asettavat kuvan kuuluisasta purjeveneestä ja sen jumalallisesta miehistöstä lasten tyynyjen alle. Tämän toivotaan tuovan kauniita unia ja tuovan onnea seuraavien 12 kuukauden ajaksi.
Vasemmalta oikealle: Hotei, Jurōjin, Fukurokuju, Bishamonten, Benzaiten, Daikokuten, Ebisu.
🛕 7 vaurauden jumalan alkuperä
Miksi 7 jumaluutta eikä 5 tai 8? No, luku 7 tunnetaan onnea tuovana monissa maissa. Japanissa sitä käytetään perinteisissä juhlissa ja rituaaleissa: esimerkiksi tähtien juhla Tanabata vietetään vuoden 7. kuukauden 7. päivänä; Nanakusa no sekku (perinne, jossa syödään 7 lääkinnällistä yrttiä) tapahtuu 7. tammikuuta. Lisäksi buddhalaisuus puhuu 7 jälleensyntymästä, ja voimme myös mainita Bushidon 7 hyvettä (koodisto, joka ohjasi japanilaisia sotureita samuraiden aikakaudella).
Shichifukujin-legendan alkuperän uskotaan juontavan juurensa Japanin keskiaikaan, 1500- ja 1600-lukujen välille Tokugawa-shogunaatin aikana. Tuolloin kansa tarvitsi vaurautta ja uskonto tarjosi tärkeää tukea. Juuri silloin 7 onnenjumalan legenda ilmestyi nousevan auringon maahan. Sanotaan, että näitä onnenjumalia rukoilemalla puhdistuu 7 onnettomuudesta ja saa 7 onnea. Edo-kaudella perinteestä tuli suosittu, mistä todistavat lukuisat Shichifukujin-kuvaukset perinteisessä japanilaisessa taiteessa.
🍀 Shichifukujin-pyhiinvaellus
Seitsemän onnenjumalan pyhiinvaellus kehittyi Hatsumode-perinteen myötä, joka tarkoittaa yleensä vierailua oman asuinalueen temppelissä tai pyhäkössä uuden vuoden ensimmäisenä päivänä. Tämä Edo-kaudella syntynyt tapa on tarkoitettu tuomaan onnea koko vuodeksi. Shichifukujin-pyhiinvaellus kehittyi samassa hengessä. Seitsemän jumaluuden luona vierailun uskotaan takaavan vaurauden huipun. Japanissa, erityisesti Tokion kaupungissa, on tarjolla monia reittejä. Monet paikalliset harjoittavat Shichifukujin Meguri -pyhiinvaellusta, erityisesti Yanakan kaupunginosassa. Yksi Shichifukujin-tavoista on tuoda mukanaan sinetti jokaisesta pyhästä paikasta. Nämä goshuin-nimiset aidot talismanit koostuvat kalligrafiasta ja leimasta, joka todistaa vierailun.
⛩ Shichifukujin: Uskonnollisen synkretismin heijastuma
Muistatko, japanilaiset ovat synkretismin mestareita. Siksi ei ole yllättävää, että jumaluudet ovat peräisin useista uskonnoista, kuten buddhalaisuudesta, hindulaisuudesta, shintolaisuudesta ja taolaisuudesta. Nämä Intiasta, Kiinasta ja Japanista peräisin olevat jumalat toivat mukanaan erilaisia uskomuksia.
⛵ Seitsemän jumalaa veneessä
Värillinen puupiirros, joka esittää Takarabunea, tekijänä Utagawa Hiroshige.
Monissa kuvauksissa (maalaukset, grafiikka, veistokset, kuvat…) voi nähdä veneellä aalloilla seitsemän jumalaa ahtautuneena sisään. Purjeessa näkyy kiinalainen merkki “baku” (獏), joka on hyvän enteen olento, joka karkottaa painajaiset. Voimme myös huomata symbolisia elementtejä, kuten kurkia, kilpikonnia tai muita japanilaisia onnenkaluja.
Aarrelaiva ja sen miehistö edustavat rikkautta, pitkäikäisyyttä, onnea ja iloa. Itse asiassa shichi (七) viittaa lukuun “7”, fuku (福) tarkoittaa “onnea” ja jin (神) “jumaluutta”. Edo-kaudesta lähtien monet grafiikanteokset näyttävät tämän mytologisen kohtauksen luonnonpigmenttejä käyttäen. Viime aikoina seitsemän onnenjumalan purjevene on ollut värikkäiden ja lapsenomaisten kuvitusten aiheena, joissa hahmoilla on pyöreät päät.
Vaikka kaikki seitsemän jumalaa tuovat onnea ja iloa, jokainen heistä liittyy tiettyyn ammattiin. Maanviljelijät palvovat mieluummin Ebisuja ja Daikokutenia, opettajat kunnioittavat Jurojinia ja taiteilijat Benzaitenia. Ravintola-alan ammattilaiset rukoilevat varmasti Hoteita.
🦹♂ Seitsemän onnenjumalaa, keitä he ovat?
🎣 Ebisu, kalastajien jumala
Hän on kalastajien ja kauppiaiden suojelija. Tämä merimiesten ja maanviljelijöiden suojelusjumala on erittäin arvostettu Japanissa. Hänet kuvataan usein apulaisensa Daikokutenin kanssa. Metsästäjän hattuun pukeutunut jumaluus kantaa käsissään onkea ja suurta kalaa. Hänet yhdistetään rehellisyyden hyveeseen. Ebisu on myös luojajumalten Izanamin ja Izanagin ensimmäinen lapsi, jota kutsutaan “iilimato-lapseksi”. On huomattava, että hän on ainoa japanilaista alkuperää oleva jumala.
💰 Daikokuten, vaurauden luoja
Shivan ruumiillistuma, hän on hindulainen rikkauden, kaupan ja maatalouden jumaluus. Daikoku on myös kokkien suojelija. Hyvinvoiva ja hymyilevä demonien metsästäjäjumala kantaa hattua ja viisautta täynnä olevaa laukkua. Hän istuu riisisäkkien päällä ja pitelee kädessään nuijaa, jota hän heiluttaa luodakseen rikkautta.
⚔ Bishamonten, suojeleva soturijumala
Kiinasta nimellä Tamonten tullut Bishamonten on Vaishravanan, hindulaisen Dharman (buddhalainen laki) vartijajumaluuden, ruumiillistuma. Pohjoisen suojelijakuningas on pukeutunut haarniskaan ja pitelee keihästä sekä pagodia. Sotien ja vaurauden jumalana pidettyä Bishamon-jumalaa soturit palvovat tuomaan onnea taistelussa.
🎵 Benzaiten, kaunopuheisuuden ja taiteiden jumalatar
Benzaiten, jota läheiset kutsuvat myös Benteniksi 😉, on veden jumalatar ja seitsemän hengen ryhmän ainoa naispuolinen jumaluus. Hän on hindulaisen Sarasvati-jumaluuden, taiteiden, musiikin, kaunopuheisuuden, tiedon ja kauneuden jumalattaren, ruumiillistuma. Hänen seurassaan on valkoinen käärme ja biwa (japanilainen soitin).
🪙 Fukurokuju: Vaurauden ja pitkäikäisyyden jumala
Hän on taolaisuudesta peräisin oleva kiinalainen jumaluus, joka edustaa viisautta, miehekkyyttä, onnea ja pitkäikäisyyttä. Fukurokujin oli elinaikanaan kiinalainen filosofi. Hänet kuvataan kaljuna vanhana miehenä, jolla on pitkä valkoinen parta ja pitkänomainen kallo. Hän kantaa viisauden keppiä, ja hänen seurassaan on joskus kurki tai kilpikonna.
🤓 Jurojin: Pitkäikäisyyden ja viisauden jumala
Hän on seitsemästä jumaluudesta vanhin. Opettajien suojelija, tämä taolainen jumaluus muistuttaa Fukurokujua pitkine partoineen ja kaljuine päineen. Sanotaan, että he jakavat saman kehon. Tämä oppinut kantaa sauvaa, joka sisältää pitkäikäisyyden salaisuudet. Hänen seurassaan on usein peura tai muu hyvän enteen eläin.
😁 Hotei: Anteliaisuus ja yltäkylläisyys
Hotei, jota kutsutaan myös nauravaksi Buddhaksi, on Maitrayan eli tulevaisuuden Buddhan ruumiillistuma. Tämä vanha kiinalainen munkki, joka todella eli 1000-luvulla, liittyi myös taolaiseen ja shintolaiseen uskontoon. Hän on hyvän terveyden, onnen, yltäkylläisyyden ja kaupan jumaluus. Hotei on erittäin suosittu Aasiassa ja lännessä, missä hänet löytää usein ravintoloista. Suurena, kaljuna, pömppövatsaisena ja hymyilevänä miehenä kuvattu Hotei houkuttelee vaurautta ja kantaa laukkua, joka on täynnä ehtymätöntä aarretta. Sanotaan, että hänen vatsansa hierominen tuo onnea. Oletko jo kokeillut?
