Syksy on Japanissa perinteisesti häiden sesonkiaikaa. Perinteiden ja nykyaikaisuuden välissä tasapainoilevat häät Japanissa ovat suuri ja merkittävä tapahtuma.
Perinteisesti häät Japanissa vietetään shintolaisen seremonian mukaisesti, joka on täynnä erilaisia rituaaleja. Japaniksi Shinzen kekkon (神前結婚) tarkoittaa kirjaimellisesti “häitä jumaluuksien edessä”.
Tavan mukaan hääpari ja heidän vieraansa pukeutuvat kimono-asuun, juovat sakea ja heiluttavat sakaki-puun oksia ennen kuin siirtyvät juhlimaan valtavien hääjuhlien merkeissä.
Tutustu japanilaisiin hääperinteisiin, seremonian kulkuun ja nousevan auringon maan häärituaaleihin.
💘 Häät Japanissa: tapojen ja perinteiden liitto
Perinteiset häät ovat vuosituhansia vanha tapa. Vuonna 1970 solmittiin yli miljoona avioliittoa, mutta määrä on sittemmin puolittunut. Syynä tähän on se, että nuoret japanilaiset epäröivät taloudellisen tulevaisuuden suhteen ja panostavat mieluummin uraansa. Kuten muuallakin maailmassa, keski-ikä ensimmäiselle avioliitolle nousee jatkuvasti. Vuonna 2019 se oli miehillä 31 vuotta ja naisilla 29 vuotta. Samaan aikaan avioerojen määrä on laskussa saavutettuaan huippunsa (290 000) vuonna 2002. On hyvä huomioida, että japanilaisessa kulttuurissa yli 30-vuotiaana naimattomana oleminen ei ole arvostettua. Kolmikymppisiin kohdistuu tästä syystä melkoinen sosiaalinen paine.
Tuleva japanilainen hääpari. Kuva: Marisol Benitez
Alun perin häillä Japanissa oli sosiaalinen ja kulttuurinen rooli. Omiai eli “järjestetty avioliitto” suojeli perheiden kunniaa, loi poliittisia liittoutumia ja tarjosi takuun turvallisesta tulevaisuudesta. Vaikka tämä samuraiden ajoilta periytyvä tapa oli yleinen vielä 60-luvulle asti, se on lähes kadonnut ja tehnyt tilaa rakkausavioliitoille. Lisäksi kiinnostus romantiikkaa ja länsimaistyylisiä häitä kohtaan on kasvanut Japanissa räjähdysmäisesti. Perinteet ovat kuitenkin saarella tiukassa, eikä perinteinen shintolainen hääseremonia ole katoamassa minnekään.
✅ Vaiheet ennen häitä
Jotta perinteiset shintolaiset häät voidaan viettää, tulevien aviopuolisoiden on käytävä läpi kihlautuminen, joka on Japanissa paitsi moraalinen sitoumus, myös oikeudellinen velvoite.
💍 Kihlautuminen: oikeudellinen merkitys Japanissa
Perinteinen kihlajaisseremonia on ateria, joka järjestetään tulevan hääparin perheiden kesken buddhalaisen kalenterin suotuisina päivinä. Tätä varten tarkistetaan parin kiinalainen horoskooppi.
Kihlajaisateria on ensimmäinen virallinen kohtaaminen kahden perheen välillä. Kihlapari saa japanilaisten tapojen mukaisesti symbolisia lahjoja. Tulevalle morsiamelle annetaan kimono-vyö (Obi) edustamaan naisellisia hyveitä, kun taas tuleva sulhanen saa perinteiset housut (Hakama) uskollisuuden symbolina.
Lisäksi jaetaan 9 erilaista onnenamulettia tuomaan onnea: tynnyrillinen sakea, rahaa viiniin, viuhka, korvasimpukka, hamppua, Konbu-merilevää, seepiaa, boniittia ja rahaa.
💓 Siviiliavioliitto: viimeinen askel ennen shintolaista seremoniaa
Jotta pari voi viettää häitään, heidän on ensin virallistettava liittonsa siviilivihkimisellä. Kyseessä on enemmänkin hallinnollinen muodollisuus kuin symbolinen teko. Yksinkertainen asiakirja, johon on painettu parin sinetit, riittää. Ilmoitus on rekisteröitävä sen kunnan väestörekisteriin, jonne aviopari aikoo asettua asumaan.
Japanissa miehen on oltava vähintään 18-vuotias ja naisen 16-vuotias voidakseen avioitua. Samaa sukupuolta olevien avioliitto on kielletty, ja aviopuolisoiden on käytettävä samaa sukunimeä.
🎎 Shintolaisten häiden kulku Japanissa
Hääparin ja perheiden saapuminen shintolaiseen pyhäkköön. Kuva: Yoav Aziz
Vaikka länsimaistyyliset häät ovat nouseva trendi nousevan auringon maassa, shintolaiset häät ilmentävät japanilaista hääperinnettä parhaimmillaan. Se on perheille erittäin tärkeä tapahtuma, joka vaatii huomattavan budjetin. Kuten kihlajaisseremoniassa, myös hääpäivä valitaan kiinalaisen kalenterin suotuisimpien päivien mukaan onnellisen liiton takaamiseksi. Tästä syystä useimmat shintolaiset häät järjestetään syksyllä tai joskus keväällä.
Perinteiset häät, jotka vietettiin aiemmin sulhasen kotona, pidetään nykyään shintolaisessa pyhäkössä pienessä piirissä, johon kuuluvat vain perheet ja läheiset ystävät. Pappi johtaa seremoniaa nuorten miko-naisten avustuksella.
👘 Hääparin perinteinen asu
Japanilaisen hääparin perinteiset asut.
Morsiamen pukeutuminen, kampaaminen ja meikkaaminen vievät pitkiä tunteja. Hänellä on yllään valkoinen pitkähihainen kimono nimeltään Shiromoku, Obi-vyö ja pitkä takki. Kampaus koostuu nutturasta, yleensä peruukista, jota koristaa suuri valkoinen päähine. Asusteina hänellä on viuhka ja kaunis rasia, joka sisältää kamman ja peilin.
Geishan tavoin hänen kasvonsa on peitetty riisipuuterilla, silmät korostettu mustalla rajauksella ja huulet maalattu punaisiksi.
Sulhasen perinteinen asu on yksinkertaisempi. Se koostuu Hakamasta, eräänlaisista leveistä ja laskostetuista housuista, sekä tummanvärisestä Haori-takista.
😇 Uskonnollinen seremonia
San-san-kudo-rituaali ja valojen lausuminen.
Seremonia alkaa parin puhdistusriiteillä, joita seuraavat rukoukset ja kuuluisa San-san-kudo-rituaali, jossa hääpari juo kolme kertaa sakea kupista. Jokainen kuppi edustaa menneisyyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta.
Tämän jälkeen tapahtuu sormusten vaihto ja valojen lausuminen. Lopuksi on uhrien ja perinteisten tanssien aika, joilla kunnioitetaan kameja (japanilaisia jumaluuksia). Hääparille annetaan sakaki-puun oksia heidän liittämisekseen jumaliin. He heiluttavat niitä tarkasti määritellyn rituaalin mukaisesti. Seremonian päätteeksi molemmat perheet jakavat sakea symboloimaan liittoaan.
🍸 Vastaanottoateria
Vastaanottoateria on myös hyvin tarkasti säädelty. Vieraat, joita on enemmän kuin shintolaisessa seremoniassa, ojentavat kirjekuoren, joka sisältää rahaa häälahjana: 30 000 jeniä yhdeltä hengeltä ja 50 000 jeniä pariskunnalta auttaakseen nuorta hääparia kattamaan kuluja. On huomioitava, että summan on oltava pariton luku, jotta se ei toisi epäonnea parille. Hääparille annettava kirjekuori on koristeltu solmulla, jota ei voi avata, mikä symboloi ikuista rakkautta.
Vastaanoton aikana morsian vaihtaa asuaan useita kertoja; hänellä on usein yllään Uchikake, jota seuraa värikäs kimono ja länsimainen hääpuku. Hääjuhla sisältää puheita, videoesityksiä, esityksiä ja muuta viihdettä vieraiden iloksi. Lopuksi avataan saketynnyri peilinavausrituaalin mukaisesti juhlistamaan hääparin uutta elämää.
Illan aikana on perinteenä, että sulhasen perhe maksaa myötäjäiset morsiamen perheelle. Nykyään rahat annetaan usein suoraan nuorelle avioparille. Aterian jälkeen valokuvaus päättää juhlat. Kohteliaisuus on Japanissa tärkeä arvo, joten hääpari pitää kiitospuheen ja muistaa hemmotella jokaista vierasta lahjoilla.
💒 Länsimaiset häät, Japanin muoti-ilmiö
Länsimaiset häät Kiotossa, Japanissa. Kuva: Kristin Wilson
Romantiikan ja nykyaikaisuuden huipulla olevat länsimaiset häät houkuttelevat monia japanilaisia. Ne muodostavatkin nykyään valtaosan häistä.
Valkoinen hääpuku morsiamelle, puku sulhaselle – kimono saa jäädä kaappiin, sillä glamour on pääosassa. Vaikka kristilliset häät ovat Japanissa erittäin suosittuja, uskonto koskettaa vain pientä osaa väestöstä. Todellisuudessa tämä ei ole ongelma, sillä monet hotellit tarjoavat lavastettuja kirkkoja ja jopa valepappeja unelman toteuttamiseksi.
Nykyään länsimaiset häät ovat kovassa huudossa, eikä valekappeleiden määrää voi enää laskea. Perinteiset häät ovat kuitenkin edelleen syvällä japanilaisessa kulttuurissa.
