Nousevan auringon maa on täynnä urbaaneja legendoja. Yksi suosituimmista on tarina rokurokubista.
Oletko koskaan kuullut näistä humanoidiolennoista, yleensä naisista, joiden kaula venyy?
Tänään kerromme sinulle tästä yôkaista, rokurokubien eri tyypeistä ja niiden roolista japanilaisessa kulttuurissa. Kylmiä väreitä luvassa!
😈 Rokurokubi: pitkäkaulainen olento
Rokurokubi-legenda juontaa juurensa japanilaiseen mytologiaan viimeisten shogunaattien ajalta, joka tunnetaan paremmin nimellä Edo-kausi (1603–1867).
Päivisin hurmaava ja puoleensavetävä nainen, rokurokubi kokee muodonmuutoksen öisin. Hänen kaulansa venyy ja hän siirtyy metsästystilaan. Jotkut rokurokubit eivät tiedä tilastaan mitään ja selittävät yölliset ihmisjahdit pahoilla unilla, kun taas toiset ovat niistä tietoisia.
Näitä olentoja on vaikea tunnistaa, sillä he ovat tavallisen näköisiä ihmisiä, jotka elävät normaalia elämää muiden kansalaisten joukossa. Jotkut rokurokubi-legendan versiot kuitenkin väittävät, että heidät voi tunnistaa kaulassa näkyvistä pienistä valkoisista jäljistä. Joskus he paljastavat itsensä nukkuessaan rokurokubi-tilassa (pää kaukana vartalosta), kun he ovat väsyneitä ja kylläisiä.
🕵 Rokurokubien alkuperä
Tälle yôkaille (yliluonnollinen olento japanilaisessa kansanperinteessä) on annettu useita eri alkuperiä. Yleisimmällä niistä on uskonnollinen vivahde, mikä ei ole lainkaan yllättävää Nousevan auringon maassa!
Tämän uskomuksen mukaan nämä metafyysiset olennot ovat rikkoneet buddhalaisuuden periaatteita ja tulleet sen seurauksena kirotuiksi; heidän rangaistuksensa on hirviön elämä vaeltaen ihmisten keskuudessa. Sovittaakseen syntinsä rokurokubit kohdistavat huomionsa ihmisiin, jotka eivät kunnioita Buddhan filosofiaa. Tässä tapauksessa olento käyttäytyy kuin paha henki; se murhaa uhrinsa syömällä tämän, imemällä tämän verta tai imemällä tämän elinvoimaa 😱. Mukavaa, eikö?
Muut tulkinnat ovat luonteeltaan psykologisia. Kaulan venymisen ilmentämä muodonmuutos olisi ihmisen halun yliluonnollinen ilmaus. Tässä yhteydessä on muistettava, ettei rokurokubi-ihminen ole tietoinen tilastaan; ne harvat muistikuvat, jotka nousevat pintaan, selitetään unilla.
Muissa legendoissa kyse on oneista, jotka huvittelevat pelottelemalla ihmisiä (vastaa eurooppalaisten vampyyreja), tai kostoa etsivistä naisista (kuten Hannya-demonin legenda).
📍 Rokurokubien eri tyypit
Ensinnäkin on olemassa luokittelu sukupuolen mukaan. Legendaarisissa tarinoissa on olemassa myös muutamia urospuolisia rokurokubeja, mutta japanilainen mytologia yhdistää tämän yôkain useimmiten pitkäkaulaisiin naisiin, joiden pää pysyy kiinni vartalossa. Naaraspuoliset rokurokubit hyökkäävät miesten kimppuun, kun taas pitkäkaulaiset miehet metsästävät naisia öisin!
Toinen typologia pitää raivokkuutta luokittelukriteerinä. On olemassa lempeitä rokurokubeja, jotka tyytyvät tekemään hauskoja kepposia (juomaan öljyä lyhdyistä, pelottelemaan, vakoilemaan), kun taas toiset menevät niin pitkälle, että muuttuvat verenimijöiksi.
Yleensä julmuus lasketaan lentäväpäisten yôkaiden syyksi! Tämä on hallitsevin rokurokubi-luokitus japanilaisten urbaanien legendojen yliluonnollisessa maailmassa. Näitä pahoja olentoja kutsutaan nimellä “nukekubi“. Venyneen kaulan sijaan näillä hirviöillä on irtonainen ja vaeltava pää. Jotkut japanilaisen kansanperinteen tulkinnat esittävät, että he muodostavat rokurokubin alkuperäisen prototyypin.
Nukekubi näyttää normaalilta ihmiseltä, mutta yön tullen sen pää irtoaa vartalosta ja lentää vapaasti. Olento hyökkää ja tappaa uhrinsa. Kun pää on tappotehtävissä, nukekubin vartalo pysyy elottomana ja haavoittuvaisena, mikä on sen heikko kohta: vartalon hyökkääminen tai siirtäminen mahdollistaa tämän pahan hirviön tuhoamisen.
🕯 Rokurokubi ja japanilaiset urbaanit legendat
Japanilainen kirjallisuus on täynnä teoksia, joiden päähenkilöinä ovat yôkait. Tämä kirjallinen perinne on jatkunut Edo-kaudelta asti.
Tässä on muutamia urbaaneja legendoja rokurokubista. Varoitus: lukemisen jälkeen et ehkä saa unta koko yönä 😨.
Yksi Edo-kauden kuuluisan Yomihon-kirjan myyteistä kertoo munkista ja naisesta, jotka pakenevat yhdessä:
“Matkallaan nainen sairastuu ja luhistuu. Koska rahat ovat loppu, hänen kumppaninsa murhaa hänet. Myöhemmin munkki hylkää uskonnolliset vakaumuksensa ja antautuu elämän nautinnoille. Majatalosta toiseen kulkiessaan hän lopulta kiinnostuu yhden isäntänsä tyttärestä ja hänestä tulee tämän rakastaja.
Öisin nuori tyttö muuttaa muotoaan ja munkki huomaa olevansa ensimmäisen rakastajattarensa seurassa, joka venytetyllä kaulallaan nuhtelee häntä. Katumuksen vallassa hän kertoo kaiken majatalon omistajalle. Hämmästyksekseen tämä paljastaa, että hänen majatalonsa rahoitettiin sen naisen varastetuilla rahoilla, jonka hän oli tappanut, ja että rangaistukseksi hän oli saanut rokurokubi-tyttären, jonka kasvot muuttavat muotoaan.”
Epilogissa munkki palaa buddhalaisuuteen ja rakentaa haudan ensimmäiselle vaimolleen. “Pelastus on uskonnossa”, näyttää tarinan kirjoittaja haluavan sanoa. Tämän tarinan rokurokubi ei ole paha, mutta näin ei ole aina.
“Rokurokubin raiskaus”, Utagawa Kunitoran (1804-1844) puupiirros. Kun shunga-taide (eroottinen) kohtaa yôkaiden maailman, syntyy tämänkaltaisia… häiritseviä teoksia. 😅
Seuraava legenda päättyy paljon huonommin. Matsura Seizanin teoksessa raskaana oleva nainen sairastuu parantumattomaan tautiin:
“Outo kaupustelija kertoo aviomiehelle, että valkoisen koiran maksa on ihmelääke. Mies tappaa lemmikkikoiransa ja tarjoilee maksan vaimolleen. Tämä tervehtyy! Mies päättelee, että kaupustelija olikin todellinen parantaja. Valitettavasti johtopäätös oli hätiköity. Hänen vaimonsa synnyttää rokurokubi-tyttären, jonka pää irtoaa heti syntymän jälkeen. Silloin valkoinen koira ilmestyy uudelleen ja puree päätä tappaen vauvan.”
On huomioitava, että tämä legenda perustuu shintolaisuuden animistiseen puoleen, jonka mukaan myös eläimillä ja esineillä on sielu.
👹 Rokurokubi ja japanilainen kulttuuri
Keskiaikaisesta kansanperinteestä tuoreisiin videopeleihin, japanilainen kulttuuri on täynnä yôkaita (rokurokubi, tengu, kappa, nukekubi, oni, mokumokuren, tsukumogami jne.).
Japanilaisia urbaaneja legendoja ovat soveltaneet eri alojen taiteilijat. Siksi löydämme hirviöitä ja humanoidiolentoja kuvitetuista teoksista, tarinoista, esityksistä, elokuvista ja mangasta.
Lisäksi yôkai-teemaa on käsitelty monesta eri näkökulmasta. Tässä muutamia esimerkkejä:
- Touhou-sarjassa opettaja on rokurokubi, jolla on kyky irrottaa päänsä kokonaan.
- Miss Hokusai -elokuvassa taidemaalari ja hänen tyttärensä todistavat rokurokubi-naisen kaulan venymisen. Estääkseen päätään vaeltamasta ja tekemästä rikoksia, hän ympäröi futoninsa (Japanista peräisin oleva puuvilla-patja) hyttysverkolla; näin, vaikka kaula venyisi, pää ei pääse vaeltamaan kauas.
- YuYu Hakusho -animemangassa sankarin oikea käsi pystyy venyttämään kaulaansa ja vartaloaan pitkiä matkoja.
Vaikka usko henkiin ja demoneihin on syvällä Japanissa, rokurokubin läsnäolo japanilaisessa taiteessa paljastaa monia tulkintoja. Pitkäkaulaisilla pahoilla olennoilla on kaikilla erilainen tarina, erilaiset alkuperät ja merkitykset. Nyt kun tiedät kaiken tästä pelottavasta hirviöstä, on sinun vuorosi tulkita niitä!
Jos luit tämän tekstin, olet todennäköisesti rikkaan japanilaisen kulttuurin ihailija. Älä siis epäröi jakaa kokemuksiasi kanssamme rikastuttaaksesi tätä artikkelia. Tiedätkö muita versioita rokurokubin alkuperästä tai muista pelottavista yôkaista? Oletko nähnyt japanilaisen animaatioelokuvan tai mangan, jossa nämä legendaariset olennot esiintyvät? Luemme mielellämme kommenttejasi!
