Koronapandemian aikana, jolloin kasvomaskit ovat tulleet osaksi arkeamme, ja vaikka japanilaiset ovatkin erityisen ihastuneita masuku-maskeihin 😷, puhumme nyt aivan toisenlaisista naamioista.
Perinteisillä japanilaisilla naamioilla on tärkeä rooli japanilaisessa kulttuurissa. Kabuki-teatterissa ne auttavat näyttelijää eläytymään hahmoon, kuten demoniin, tai ilmaisemaan tunteita, kuten vihaa. Jokaisella naamiolla on oma merkityksensä.
Vielä nykyäänkin perinteisiä naamioita käyttävät teatterinäyttelijät ja shintolaiset tanssijat. Voit nähdä niitä myös pyhäköissä tai lukuisissa japanilaisissa festivaaleissa, jotka rytmittävät maan elämää.
Tunnistaisitko ne? 🧐
Tutustu suosituimpien japanilaisten naamioiden alkuperään ja merkitykseen!
🎭 Japanilaisten naamioiden alkuperä
Taide-, uskonto- tai rituaaliesineinä naamiot ovat läsnä useimmissa maailman kulttuureissa. Vanhimmat japanilaiset löydökset ovat peräisin esihistorialliselta ajalta. Tuolloin ne valmistettiin savesta, lukuun ottamatta kuuluisaa simpukankuoresta veistettyä Ataka-naamiota. Rei’itettyjen naamioiden perusteella voi päätellä, että japanilaiset naamiot oli jo tuolloin suunniteltu asetettavaksi kasvoille.
Myöhemmin, vanhan japanilaisen perinteen mukaan, niitä käyttivät tanssijat uskonnollisissa menoissa, kuten Gigaku-naamioita. Kamen-naamiot eli “ohimenevät kasvot” tuotiin Koreasta tanssin, laulun ja musiikin juhlistamiseen, ennen kuin niitä alettiin käyttää Nō- ja kyōgen-teatterissa noin 1300-luvulta alkaen.
Juuri japanilainen teatteri on vaalinut tätä muinaista perinnettä osana japanilaista kulttuuria.
Näytelmän keskeisenä elementtinä naamio herää eloon lavalla. Kun näyttelijä asettaa sen kasvoilleen, hän sulautuu hahmoon. Nō-teatterin draamassa on yli 250 erilaista hahmoa (henkiä, demoneita, miehiä, naisia, vanhuksia). Naamioiden sanotaan muuttavan ilmettään sen mukaan, miten niitä kallistetaan. Kyōgen-naamiot puolestaan ovat koomisia ja liioiteltuja.
Kabuki-teatterin, kolmannen japanilaisen teatterilajin, naamiot korvattiin nopeasti monimutkaisella ja tarkasti säädellyllä meikillä.
Japanilaisten naamioiden valmistus – muinainen käsityö
1500-luvulla Nō-teatterin suosio synnytti naamioiden valmistuksen käsityöperinteen, jonka ensimmäinen mestariveistäjä oli Sankôbô. Myöhemmin hän perusti useita kouluja osaamisensa välittämiseksi.
Perinteiset japanilaiset naamiot veistetään puukappaleesta (sypressi), päällystetään lyijyvalkoisella, värjätään ja lakataan. Yksityiskohdat maalataan kiinalaisella tussilla, ja hiuksina tai partana voidaan käyttää jopa hevosen jouhia.
Niiden erikoisuus on lakattu pinta, joka luo valon ja varjon leikkiä, antaen niille monia eri ilmeitä. 😮
Suosituimmat japanilaiset naamiot saavat usein inspiraationsa yōkai-olennoista, noista yliluonnollisista japanilaisista olennoista, jotka täyttävät kansantarut ja uskomukset. Tutustutaan niihin yhdessä! 😃
👺 Tengu-naamio, vuorten pelätty olento
Tämä japanilainen demoninaamio, jolla on karmiininpunaiset kasvot ja pelottava katse, on hyvin yleinen japanilaisessa kansanperinteessä. Pitkän punaisen nenänsä ansiosta se on helposti tunnistettavissa! Legendan mukaan tämä uloke on jäänne sen lintumaisesta menneisyydestä ennen ihmiseksi muuttumista. Tengu-demoni kuvataankin usein siipipari selässään.
Sekä yōkaina että kamina (japanilainen jumaluus) pidetty demoni on sodan airut, joka ruumiillistaa vuorten henkeä, jota japanilaiset pelkäävät. ⛰️
Tengu-naamiot ovat erittäin suosittuja Nō-teatterissa ja shintolaisissa juhlissa. Jos sinulle sanotaan Japanissa “olet kuin Tengu“, se tarkoittaa, että olet erityisen ylimielinen.
😈 Oni-naamio, ei niin paha demoni
Vihainen ilme, terävät hampaat, sarvet… Oni-naamiota ei voi sanoa ystävällisen näköiseksi! Et siis ylläty, jos kerron, että se edustaa pahoja vaikutteita, jotka yrittävät vallata kodin.
Joka vuosi japanilaisilla on tapana karkottaa Onit kauas kotoaan. Tämä Setsubun-juhla eli “papujen heittelyjuhla” järjestetään 3. helmikuuta, ja se merkitsee talven vaihtumista kevääksi.
Tämän erikoisen rituaalin aikana perheenjäsen käyttää demoninaamiota esittääkseen talon ympärillä hiiviskelevää Onia. Lapset heittelevät häntä pavuilla karkottaakseen hänet. Kun demoni on ajettu pois, onni ja hyvä menestys voivat palata kotiin tulevaksi vuodeksi. 😊
Uutenavuotena Pohjois-Japanissa on toinen rituaali, Namahage, jossa asukkaat käyttävät Oni-naamioita pelotellakseen tottelemattomia lapsia. Vastineeksi uhrauksista ja sakesta nämä hahmot tuovat terveyttä ja vaurautta koko perheelle.
🦊 Kitsune-naamio, shintolaisten festivaalien taikakettu
Tämä japanilaisista saduista tuttu kettunaamio peittää festivaalivieraiden kasvot shintolaisissa seremonioissa. Riisin, kaupan ja vaurauden jumalattaren Inarin sanansaattaja Kitsune on yōkai, jota kunnioitetaan kuin kamia. Siksi japanilaiset käyttävät naamiota seremonioissa… houkutellakseen hyvää onnea ja varmistaakseen hyvän sadon! 🌾
Tämä ovela ja ilkikurinen japanilainen kettu omaa monia voimia, kuten kyvyn muuttua kauniiksi nuoreksi naiseksi. Tässä ihmismuodossa se viettelee liian ylpeitä miehiä ja tekee heille kepposia. Haluatko tietää lisää? Tutustu Kitsune-artikkeliimme!
Jos haluat jättää sille uhrilahjan, vieraile Fushimi Inari Taisha -pyhäkössä Kioton eteläpuolella. ⛩️
👹 Hannya-naamio, vihainen ja pelottava demoni
Tämä Oni-demoninaamio on yksi Japanin suosituimmista. Teatterissa ja elokuvissa usein esiintyvä Hannya, nuoren naisen haamu, palaa kuolleista kostaakseen. Hänen vihansa ja mustasukkaisuutensa ovat pelottavia, joten suosittelen olemaan varovainen. 😅
Hannya-naamio esittää vihaisia kasvoja, joilla on kaksi terävää sarvea, suuret surulliset ja vihamieliset silmät, demoninen hymy terävine kulmahampaineen ja pörröiset mustat hiukset. Se esiintyy usein Nō-teatterin näytelmissä.
Sitä on saatavilla eri väreissä, joilla on eri merkitykset: punainen edustaa intohimorikosta ja mustasukkaisuutta; vihreä edustaa vihaa ja raivoa. Jos pää on kallistettu alaspäin, näet surun täyttämän ilmeen, mutta heti kun pää nousee, silmistä paistaa viha. 👿
🔥 Hyottoko-naamio, tulen jumala
Kuka ei olisi haaveillut kullan tuottamisesta navallaan? 😂 Se on japanilaisen legendaarisen nuorukaisen, Hyottokon, voima.
Hänen hauskat kasvonsa on kuvattu hyvin omaperäisesti pyöreällä suulla, jonka on tarkoitus puhaltaa bambupillin läpi tulen sytyttämiseksi. Sillä hän on myös Tulen Jumala! Hän tuo onnea vainajien perheille.
Hyottoko-naamioita käytetään yleisesti perinteisissä japanilaisissa tansseissa tuomaan onnea.
💰 Okame-naamio, iloinen nainen
Tämä hymyilevä naamio, jolla on lapsenomaiset piirteet, on todellinen onnenkalu, joka tuo onnea ja pitkää ikää. Todellisuudessa se on Hyottokon naispuolinen vastine, jonka kanssa se esiintyy usein duona. Häntä kutsutaan myös nimellä “Otafuku”, mikä tarkoittaa onnea. 💰
Löydät hänet erityisesti pienistä kaupungeista. Itse tilasin Okame-naamion – koskaan ei tiedä, ehkä minäkin teen vielä omaisuuden.
😱 Menpô, pelottava samurainaamio
Japanilainen menpô-naamio; Perinteinen samurain haarniska.
Samurait, urheat japanilaiset soturit, käyttivät haarniskoja, jotka suojasivat heitä päästä varpaisiin. Kasvojen kohdalla menpô-naamion tehtävänä oli pelotella vastustajia esittämällä raivokasta suuta.
Raudasta tai nahasta taotut naamiot olivat usein lakattuja ja koristeltuja yksityiskohdilla, jotka muistuttivat kuuluisia yōkai-olentoja tai japanilaisia jumaluuksia. On outoa, ettei kukaan haluaisi kohdata paholaiskasvoista samuraiarmeijaa 😨
😆 Erikoisuus: Jacques Chiracin japanilainen naamio
Japanilainen Ôbeshimi-naamio; Jacques Chiracin nukke Guignols de l’info -ohjelmassa.
Et näe unta, Jacques Chiracin tai pikemminkin hänen Guignols de l’info -nukkensa kaksoisolento on todellakin olemassa. 😂 Vuonna 2015 Georges-Labit-museossa esillä olleiden Nō-teatterin naamioiden joukossa ollut japanilainen naamio levisi sosiaalisessa mediassa, koska yhdennäköisyys entiseen tasavallan presidenttiin oli niin koominen, vaikka piirteet olivatkin vielä korostuneempia.
Älä anna hämätä itseäsi, kyseessä on todellisuudessa Ôbeshimi, erityisen paha demoni. Sillä ei ole mitään tekemistä entisen valtionpäämiehemme kanssa, joka tosin arvosti suuresti japanilaista kulttuuria.
🤔 Mitä japanilaisille naamioille kuuluu nykyään?
Japanilainen Genji Oni -demoninaamio; Overwatch-videopelin hahmo.
Muinaisista ajoista lähtien perinteiset japanilaiset naamiot ovat kiehtoneet. Japanilaisen kulttuurin symboleina ne näkyvät kaikkialla modernissa yhteiskunnassa. Esimerkiksi Hayao Miyazakin animaatioelokuvassa “Henkien kätkemä” voit nähdä Nō-naamion hahmojen joukossa, kuuluisan Kasvottoman.
Samoin nämä taide-esineet ovat inspiraation lähde monille luoville aloille, kuten “The Legend of Zelda” -videopelille tai tatuoinneille.
Japanilaisille naamiot palvelevat ennen kaikkea näyttävyyden ja paraatien korostamista juhlallisissa tapahtumissa ja uskonnollisissa seremonioissa.
Kasvoton elokuvassa Henkien kätkemä; The Legend Of Zelda -videopeli.
Nyt tiedät kaiken kuuluisista japanilaisista naamioista. Jos haluat itse muuttua Tenguksi tai etsit koristeellista taide-esinettä tuomaan kotiisi japanilaista kulttuuria ja onnea, tutustu verkkokauppaamme.
