Koulutus on huomisen maailman perusta 🤔… Kyllä vain, koulun tehtävänä on tiedon jakamisen lisäksi valmistaa elämään ja juurruttaa arvoja. Tämä pätee erityisesti nousevan auringon maassa.
Vaikka Japanin koulu tunnetaan erittäin vaativana ja valikoivana, se opettaa hyödyllisiä arvoja, kuten yhteisöllisyyttä, muiden kunnioittamista ja vastuuntuntoa.
Tässä katsaus japanilaiseen koulujärjestelmään, joka on yhtä aikaa pelottava ja inspiroiva. 🤷♀️
🤓 Japanin koulujärjestelmä
Koulu Japanissa on, kuten monissa muissakin kehittyneissä maissa, maallinen ja pakollinen 6–15-vuotiaille. Lisäksi japanilaiseen koulutuspolkuun kuuluu perusopetus, toinen aste ja korkeakoulutus, joissa yhdistyvät julkiset ja yksityiset oppilaitokset.
👧 Päiväkoti
Fuji Kindergarten – Tokio. Lähde: afilii.com
Japanissa on kahdenlaisia päiväkoteja: yochien (幼稚園), joka toimii opetusministeriön alaisuudessa, ja hoikuen (保育園), joka on terveysministeriön alainen lastenhoitopaikka. Päiväkoti ottaa vastaan 3–6-vuotiaita lapsia. Leikit, laulut, tanssit, väritystehtävät, tarinoiden lukeminen ja retket ovat monipuolista ja pienimmille sopivaa toimintaa.
Jo pienestä pitäen japanilaiset lapset oppivat yhteisöllisyyttä. Tätä varten he riisuvat kenkänsä oppilaitoksen eteisessä, jotta yhteiset tilat pysyisivät puhtaina, ja he tottuvat siivoamaan lelunsa. Saaristossa pienille koululaisille annetaan usein vastuutehtäviä, kuten kasvimaan kastelu tai luokan hamsterista huolehtiminen.
Tokiossa on avattu vallankumouksellinen päiväkoti. Se on pyöreä rakennus ilman seiniä, täysin avoin ulkoilmalle ja luonnolle. Fuji Kindergartenissa lapset saavat vapaasti mennä muihin luokkiin milloin tahansa.
🎒 Alakoulu
6-vuotiaasta alkaen koulunkäynti muuttuu pakolliseksi, ja lapset käyvät alakoulua eli shogakkoa (小学校) 12-vuotispäiväänsä asti. Japanissa alakoulut ovat erityisen hyvin varusteltuja. Ei ole harvinaista löytää uima-allasta, laboratoriota tai liikunta- ja musiikkisaleja, joissa lapset voivat harrastaa koulun ulkopuolista toimintaa. Koulu alkaa aamulla klo 8.30 ja päättyy varhain iltapäivällä, mikä mahdollistaa muiden asioiden tekemisen tuntien jälkeen. Monet lapset harrastavatkin urheilua ja taidetta. Täällä ei ole ruokalaa… ateria nautitaan suoraan luokkahuoneessa. Ne ovat terveellisiä ja tasapainoisia; täydellisiä oppimaan hyvää ravitsemusta jo pienestä pitäen.
Näiden kuuden alakouluvuoden aikana japanilaislapset oppivat olemaan vastuussa tavaroistaan ja noudattamaan kohteliaisuussääntöjä. He siivoavat luokkahuoneensa ja yhteiset tilat. Samoin he kulkevat kouluun yksin, kaikki varustettuina samanlaisella hatulla ja ”randoseru”-koululaukulla.
🧒 Yläkoulu
Lähde: ichiban-japan.com
Yläkoulu eli chugakko (中学校) kestää kolme vuotta. 12–15-vuotiaat oppilaat työskentelevät kuusi tuntia päivässä kymmenen minuutin tauoilla oppituntien välissä. Kuten monissa muissakin järjestelmissä, oppilailla on oma opettaja jokaiselle aineelle. Yläkoulusta alkaen työmäärä on todella suuri ja oppilaat joutuvat kilpailutilanteeseen. Siksi monet lapset käyvät lisätunneilla koulun jälkeen. Yläkoululaisten elämä on saaristossa kovaa. Tähän lisätään vielä oppilaiden välinen kiusaaminen, joka on Japanissa erityisen yleistä. Onneksi koulun kerhotoiminta auttaa paineiden purkamisessa hyvässä toveruuden hengessä.
🙋♀️ Lukio
Japanilaiset nuoret aloittavat lukion (koko 高校) 15-vuotiaina ja jatkavat kolmivuotisen jakson, johon kuuluu lukuisia kokeita. Päivät sisältävät 6–8 tuntia opetusta, jota katkaisee lounastauko. Yleensä oppilaat tuovat mukanaan Benton. Vaikka useimmat nousevan auringon maan lukiot ovat yhteiskouluja, on yhä olemassa tyttö- tai poikalukioita.
🤩 Yliopisto ja korkeakoulut
Päästäkseen yliopistoon (daigaku 大学), opiskelijoiden on suoritettava Daigakenyugakehigun: tärkeä tutkinto opiskelijoille, joka aiheuttaa paljon stressiä. Heidän tulevaisuuden uransa ratkeaa tässä. Tuloksista riippuen nuoret pääsevät tai eivät pääse haluamalleen alalle. Japanissa yliopisto-opinnot kestävät 4 vuotta kandidaatintutkinnolle, 6 vuotta maisterintutkinnolle ja 9 vuotta tohtorintutkinnolle.
🏫 Koulu Japanissa: erot muihin maihin
Vaikka koulu Japanissa muistuttaa monin tavoin länsimaista koulua, on olemassa selkeitä eroja, olipa kyse oppimisesta, koulurytmistä tai juurrutetuista arvoista.
🤯 Ulkomuistiin perustuva oppiminen
Monet koulutusjärjestelmät pyrkivät kehittämään analyyttistä ajattelua, kun taas Japanissa oppilaat seuraavat luento-opetusta ja oppiminen perustuu ”ulkoa opetteluun”. Ongelmana on, että japanilaisia nuoria ei kannusteta kehittämään kriittistä ajattelua tai aloitteellisuutta. Siksi jotkut voivat joutua vaikeuksiin heti, kun he kohtaavat tilanteita, jotka poikkeavat heidän rutiineistaan.
🕰 Koulurytmi Japanissa
Saaristossa kouluvuosi ei ala syyskuussa, vaan huhtikuussa ja päättyy maaliskuussa. Kyllä, lukuvuosi alkaa aina 1. huhtikuuta, kirsikankukkien kukinnan aikaan. Japanissa kouluvuosi koostuu kolmesta lukukaudesta, joiden välissä on kesäloma, joululoma ja kevätloma. Yliopistosta alkaen vuosi jakautuu kahteen lukukauteen. On huomioitava, ettei japanilaisilla ole yhtä paljon lomaa kuin monissa muissa maissa. Toisaalta tunnit loppuvat päivän aikana aiemmin, erityisesti ylä- ja alakouluissa.
👩🎓 Koulupuvun käyttö japanilaisissa kouluissa
Koulupuvun käyttö on arkipäivää oppilaitoksissa, erityisesti japanilaisissa yläkouluissa ja lukioissa. Kulttuurinsa vuoksi maa suosii yhteisöllisyyttä ja kannattaa tiettyä konformismia. Vaikka oppilaat pitävät koulupukua yleensä hyvänä asiana, se voidaan nähdä myös vapauden puutteena ja se aiheuttaa joskus kohua. Konseptia viedään toisinaan äärimmilleen, ja hameiden pituudesta tai hiusten väristä nousee kiistaa. Joissakin kouluissa tytöt eivät saa käyttää sukkahousuja edes silloin, kun on todella kylmä. Mikä ei tietenkään ole kovin mukavaa. 🤷♀️
⚽ Opetus ja koulun ulkopuolinen toiminta
Japanilaisissa kouluissa yleissivistävää opetusta täydentävät erityiset aineet. Matematiikan, luonnontieteiden ja japanin kielen lisäksi oppilaat opiskelevat perinteisiä taiteita, kuten kalligrafiaa ja runoutta. Samoin opettajat valmentavat uusia sukupolvia yhteisölliseen elämään moraali- ja yhteiskuntaopin avulla.
Kuten edellä mainittiin, japanilaiset lapset ja opiskelijat harrastavat aina koulun ulkopuolista toimintaa tuntien jälkeen tai viikonloppuisin. He liittyvät urheilu-, taide- tai kulttuurikerhoihin, joita kutsutaan nimellä bukatsu, ja osallistuvat kansallisen tason kilpailuihin.
Lähde: nemuyoake.wordpress.com
🙇♂️ Kurinalaisuus, järjestys ja elitistisyys
Koulussa on paljon paineita japanilaiselta yhteiskunnalta. Saaristossa luokalle ei jäädä eikä luokkia hypätä yli. Lisäksi kielen taso vaihtuu sen mukaan, kenen kanssa puhutaan ja mikä on hierarkkinen asema. Tämän vuoksi oppilaat oppivat hyvin nopeasti tottelemaan vanhempiaan ja niitä, joilla on enemmän kokemusta.
Japanissa koulumenestys on ratkaisevaa arvostettuihin oppilaitoksiin pääsemiseksi. Arvostelujärjestelmä toimii prosenttiperiaatteella. Pääsy yliopistoon, lukioon, yläkouluun ja jopa alakouluun on ehdollistettu pääsykokeilla, mikä johtaa tiettyyn elitistisyyteen. On hyvä tietää, että työmarkkinat perustuvat valtavasti yliopistojen maineeseen. Siksi ei ole yllättävää, että monet oppilaat käyvät iltakouluissa (juku).
Mitä sinä ajattelet japanilaisesta koulujärjestelmästä?
