Syvälle saariston historiaan juurtunut samurai ei pelkää kuolemaa eikä kärsimystä palvellessaan herraansa. Vuosisatojen kuluessa samuraista kehittyi Japanin ikoninen symboli.
Samurai (侍) oli japanilainen soturi, joka palveli suurta herraa, daimyōa. Samurai oli helposti tunnistettavissa haarniskastaan ja katanastaan, ja hän noudatti tiukkaa kunniakoodistoa, Bushidoa eli “soturin tietä”.
Tiesitkö, että tämä soturi aloitti jo varhaislapsuudessaan taistelutaidon koulutuksen, joka teki hänestä pelottavan vastustajan? Samurai ei kuitenkaan ollut pelkkä raaka voimanpesä, vaan hänellä oli myös hienostunut puolensa, ja hän osallistui japanilaisen taiteen kehittämiseen. 🙃
Samuraiden maailma on kiehtova, sillä sen symboliikka ja vaikutus näkyvät vahvasti japanilaisessa kulttuurissa. 👉 Tämän artikkelin avulla opit kaiken samuraiden historiasta, koulutuksesta ja heidän roolistaan japanilaisessa yhteiskunnassa.
🧐 Mikä on samurai?
Samuraisotureita haarniskoissa. Kusakabe Kimbein valokuvia (1880).
Kirjaimellisesti sana samurai tarkoittaa “palvelijaa”. Hän oli siis feodaaliaikana paikallista herraa, daimyōa, palveleva japanilainen soturi.
Heian-kaudella samurait olivat useimmiten talonpoikia ja käsityöläisiä, jotka sodan syttyessä taistelivat herrojensa alaisuudessa riisipalkkaa 🍚 vastaan. Ei kovin houkutteleva korvaus! Heidän rikkauttaan mitattiin muuten heidän hallussaan olevan riisin (koku) määrällä.
Ajan myötä samurai liittyi keisarilliseen hoviin saadakseen intensiivistä sotilaskoulutusta ja kehittyäkseen vertaansa vailla olevaksi taistelijaksi.
Tiesitkö, että samuraiden eri rooleille on olemassa useita nimityksiä? Rōnin oli huonossa maineessa oleva isännätön soturi, joka ei kuulunut mihinkään klaaniin. Hatamoto taas oli shōgunin, maan johdossa olleen sotilasjohtajan, vasalli.
⚔ Historia: japanilaisen samurain valtakausi
Satsuma-klaanin samurai. Felice Beaton valokuva (1868-1869).
Vaikka samurait olivat Heian-kaudella lähinnä pieniä talonpoikia tai käsityöläisiä, heistä tuli sotilaallinen eliitti shōgunaatin myötä. 1100-luvulla samuraiden valta kasvoi Minamoto-klaanin ja heidän vastustajiensa Taira-klaanin myötä, kun he ottivat vähitellen haltuunsa poliittisen vallan, joka oli aiemmin kuulunut keisarille ja Kioton hoville.
Minamoton voitto Genpei-sodassa merkitsi Kamakura-shōgunaatin eli bakufun alkua. Se oli sotilasdiktatuuri, jossa samurait hallitsivat maata. He nauttivat perinnöllisestä asemasta ja sosiaalisista etuoikeuksista, jotka oli varattu vain aristokratialle. Muromachi- ja Tokugawa-shōgunaattien myötä tämä hallinto kesti lähes 700 vuotta, aina Meiji-restauraatioon (1868) asti.
Tänä aikana miekan (katana) ja haarniskan kantaminen edusti samuraikulttuurissa suurta arvovaltaa. Tämä erottuminen synnytti uutta käsityötaitoa Nousevan auringon maassa.
Sengoku-kaudella 1500-luvun tienoilla samurait noudattivat vain yhtä lakia, vahvimman lakia, mikä kylvi kauhua asukkaiden keskuudessa. He nousivat nopeasti korkeimpaan asemaan ja rakennuttivat lukuisia linnoja ja dojoja.
Edo-kaudella heistä tuli valtion virkamiehiä. Menneisyyden raakuus jäi taakse, ja tilalle tuli uusi, huomattavasti viisaampi samurai.
📜 Bushido, japanilaisen soturin tie
Kuten olemme jo maininneet, samurain oli noudatettava kunniakoodistoa, Bushidoa, joka sisälsi hänen säädylleen ominaisia sääntöjä ja arvoja. Zen-buddhismista periytyvä käytöskoodi oli samurain kohtalon kannalta ensiarvoisen tärkeä. Se vaati uskollisuutta, rehellisyyttä ja rohkeutta.
Samurai uhrasi henkensä herransa puolesta – ei enempää eikä vähempää 😮! Hänen ei tullut pelätä oman eikä vastustajansa veren vuodattamista. Hän seurasi Hagakurea, sotureille tarkoitettua teosta, joka ohjasi häntä henkisellä polulla.
🤺 Samurain koulutus
Nuoria samuraisotureita. Felice Beaton valokuva (1800-luku).
Ennen samuraiksi tulemista nuori poika sai erittäin tiukan kasvatuksen, jonka tarkoituksena oli karaista hänet jo varhain. Hän joutui varhain eroon perheestään ja aloitti kamppailulajikoulussa, jossa hän sai erityistä valmennusta tunteiden hillitsemiseen ja taistelemiseen. Hän harjoitteli kylmiä aseita, miekkailua 🗡, sotataitoja, painia, jousiammuntaa 🎯 ja ratsastusta 🏇, samalla kun hän opetteli itsehillintää.
Fyysisen harjoittelun lisäksi hänelle opetettiin kalligrafiaa ja uskonnollista kasvatusta mielen stimuloimiseksi. Vähitellen samurai oppi, että virhe oli kohtalokkaampi kuin kuolema.
Samurain elämä ei ollut huvia, vaan se oli täynnä kohtuullisuutta ja ankaruutta, jotta hänestä tulisi vahva taistelija. Melko traumaattista, eikö totta 😳?
🧘♀ Naispuoliset samurait
Keisarinna Jingu, Utagawa Kuniyoshi / Tomoe Gozen ratsunsa selässä / Nakano Takeko, kamppailulajien opettaja ja suuri soturi (1817-1868)
Vaikka he olivat melko harvinaisia, onna-bugeisha-nimiset naissamurait saattoivat myös lähteä taisteluun suojellakseen kyläänsä, erityisesti silloin, kun miehiä ei ollut riittävästi puolustamaan aluetta. Kuten miehet, he opettelivat taistelutaitoja 🤼♀ ja ratsastusjousiammuntaa, mutta he kantoivat toisenlaista asetta: naginataa, joka on lyhyempi miekka. No, miesten ylivertaisuus oli tietenkin korostettava 😜
Ikonisista naissamuraista voidaan mainita legendaarinen keisarinna Jingū, jonka kerrotaan valloittaneen Korean noin vuonna 200. Myöhemmin, Heian- ja Kamakura-kausilla, jotkut naiset johtivat jopa useita klaaneja, vaikka heidän täytyikin todennäköisesti sietää aikakauden seksismiä. Tomoe Gozen oli kenties paras esimerkki naiskapteenista Minamoto-kaudella.
🏹 Samurain aseet
Haarniskassa oleva samurai, Felice Beaton valokuva / 1700-luvun samuraihaarniska
Samurai käytti haarniskaa, joka suojasi häntä päästä varpaisiin.
Kabuto on kypärä, jossa on visiiri ja menpo-naamio, jonka viiksekäs ilme oli tarkoitettu pelottamaan vihollista. Jotkut aateliset bushit käyttivät 2 sarvea arvovallan merkkinä.
Vartaloa suojasi teräksen ja nahan sekoituksesta valmistettu rintapanssari, joka oli päällystetty rautalevyillä erityisesti riskialttiilla alueilla. Raajat oli varustettu useilla suojilla, jotka oli suunniteltu säilyttämään hyvä liikkuvuus taistelun aikana.
Samurain aseista tunnetuin on kuuluisa katana 🗡, miekka, jota vain hän sai kantaa ja joka edusti soturin sielua. Wakizashi oli lyhyempi terä monine käyttötarkoituksineen, ja tantō oli pieni tikari, jota käytettiin muun muassa hara-kirissä. Lisäksi samurai käytti yleisesti yumia, japanilaista jousta, ja yaria, keihästä.
🥋 Samuraiden luokan lakkauttaminen ja perintö
Katsumoton hahmo, joka on saanut inspiraationsa Saigo Takamorin tarinasta, näyttelijänä Ken Watanabe elokuvassa Viimeinen samurai.
Meiji-kaudella vuonna 1868 keisari otti vallan takaisin, mikä johti feodaalijärjestelmän loppuun ja samuraiden etuoikeuksien poistumiseen. Monet heistä liittyivät shizoku-aatelisluokkaan säilyttääkseen tiettyjä sosiaalisia etuja.
Vähitellen samurait menettivät aateluutensa, kun miekan kantaminen kiellettiin vuonna 1876 ja heidän eläkkeensä lakkautettiin 💰. Jotkut soturit suuntautuivat muihin ammatteihin, kun taas toiset eivät hyväksyneet uutta tilaansa ja kapinoivat. Vuoden 1872 asevelvollisuuslaki, jonka tavoitteena oli armeijan uudistaminen, ja viimeinen Satsuman kapina vuonna 1877, jossa keisarillinen hallitus kohtasi viimeiset samurait, merkitsivät heidän loppuaan.
Näistä entisistä sotureista tuli folkloren kohde japanilaisessa kulttuurissa, ja he jättivät jälkeensä rohkeutta täynnä olevan historian, kuten Edward Zwickin menestyselokuvassa Viimeinen samurai. Nämä taistelijat jättivät pysyvän jäljen saariston asukkaiden mieliin. Vielä tänäkin päivänä bushido ja samuraiden moraaliset arvot vaikuttavat japanilaiseen yhteiskuntaan sellaisena kuin sen tunnemme. Tämä filosofia on edelleen syvällä japanilaisissa kamppailulajeissa ja vanhempien sukupolvien mentaliteetissa. Japanissa vahvana säilynyt velvollisuudentunto ja kunnia juontavat juurensa juuri näiden menneisyyden sankareiden perintöön.
